Elämä on todellakin arvoitus. Koskaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu? Tuntuu niin omituiselle, kun pitkän odotuksen jälkeen hyviä asioita tapahtuu kuin ketjussa. Epävarmuutta on joskus kovin vaikea sietää ja on ihanaa seistä tilanteessa, jossa tie on levittäytymässä eteen ja kaikki päätökset ovat osoittautumassa oikeiksi. Asuntomme on löytänyt uuden omistajan ja kohta edessä on tavaroiden pakkaaminen laatikoihin. Edessä on matka kotiin. Olemme palaamassa takaisin lapsuuden maisemiin koiruuksien kanssa. Sanomme pian hyvästit Helsingille ja sen äänille.

En usko katumiseen, joten en murehdi näitä Helsingissä vietettyjä vuosia. Olen oppinut paljon itsestäni ja läheisistäni. Olen oivaltanut, että koskaan ei saa unohtaa sitä mistä on lähtöisin. Niin monet meistä lähtevät kotiseuduiltaan suureen maailmaan ja hukkaavat itsensä. Ja kun palaa kotiin on, kun ei olisi koskaan lähtenytkään.

Takana alkaa pian olla vuosi, joka on tarjonnut hurjasti haasteita, uskomattomia pettymyksiä, orastavan toivon pilkahduksia ja onnea joka on täyttänyt sydämen joka sopukan. Ja reitin varrelle on ollut siroteltuina ihania ihmisiä kuin helmiä. Elämä antaa toisinaan niin paljon.

DSCN1841-normal.jpg