dscn2358-normal-normal.jpg

Vietin tässä yhden illan Mustanaamion parissa. Ostin muutaman 80- luvun irtonumeron kirpputorilta ja täytyy kyllä sanoa, että tarinat olivat juuri sellaisia kun muistinkin, vaikka edellisestä lukukerrasta on vierähtänyt ainakin 20 vuotta. On se kumma mitä mistäkin tulee aina mieleen. Mustanaamiot veivät minut heti takaisin yhteisiin kesiin mökillä äidin ja isoveljen kanssa. Se oli parasta aikaa lapsena. Mieleen palaa auringon polte, savustetun ahvenen ja mansikkamaidon tuoksu. Muistan miten sain lukea veikan Mustanaamioita ja miten kovasti häntä ihannoin. Jokainen pikkusisko varmasti maailmassa tuntee niin ja ei se tunne katoa vaikka ikää tulee lisää. Kesämökillä ollessamme veikka aina jotenkin sieti minua enemmän ja sain roikkua hänen jäljessään.

Tässä on ollut melko nostalginen olo jo pidemmän aikaa ja on tullut muisteltua omia lapsuuden toilailuja. Tuntuu vielä hassulle taaplata koiruuksien kanssa näissä maisemissa. Viikonloppuna käytiin porukalla ihmettelemässä vanhaa pulkkamäkeä jossa muistin laskeneeni kerran mojovasti puuta päin. Muutaman kadunpätkän päässä seisoo yhä syntymäkotini, jonka takapihalta laskeutuu rinne järvelle päin täynnä pitkiä mäntypuita.

Luetut kirjat talvi 2011

Neljä suurta- Agatha Cristie

Hänet täytyy tappaa- Agatha Cristie

Neidonmurha- Colin Dexter